욥기 29장 Finnish Bible (1776)
Finnish Bible (1776) · 핀란드어 · 욥기 (Job) · 25절 · 대역: King James Version
| 절 | Finnish Bible (1776) | King James Version |
|---|---|---|
| 1 | Job puhui taas sananlaskunsa ja sanoi: | Moreover Job continued his parable, and said, |
| 2 | Ah jos minä olisin niinkuin entisinä kuukausina! niinä päivinä, joina Jumala minun kätki, | Oh that I were as in months past, as in the days when God preserved me; |
| 3 | Koska hänen valkeutensa paisti minun pääni päälle, ja minä kävin pimeissä hänen valkeudessansa, | When his candle shined upon my head, and when by his light I walked through darkness; |
| 4 | Niinkuin minä olin nuorena olessani; koska Jumalan salaisuus oli minun majani päällä; | As I was in the days of my youth, when the secret of God was upon my tabernacle; |
| 5 | Koska Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani, ja minun nuorukaiseni minun ympärilläni; | When the Almighty was yet with me, when my children were about me; |
| 6 | Koska minä pesin minun tieni voilla, ja kallio vuoti minulle öljy-ojat; | When I washed my steps with butter, and the rock poured me out rivers of oil; |
| 7 | Koska minä menin kaupunin porteille, ja annoin valmistaa istuimeni kujille; | When I went out to the gate through the city, when I prepared my seat in the street! |
| 8 | Kuin nuoret näkivät minun, niin he pakenivat, ja vanhat nousivat ja seisoivat minun edessäni, | The young men saw me, and hid themselves: and the aged arose, and stood up. |
| 9 | Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle, | The princes refrained talking, and laid their hand on their mouth. |
| 10 | Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui. | The nobles held their peace, and their tongue cleaved to the roof of their mouth. |
| 11 | Sillä kenen korva minun kuuli, se kiitti minua onnelliseksi, ja jonka silmä minun näki, se todisti minusta. | When the ear heard me, then it blessed me; and when the eye saw me, it gave witness to me: |
| 12 | Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut. | Because I delivered the poor that cried, and the fatherless, and him that had none to help him. |
| 13 | Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen. | The blessing of him that was ready to perish came upon me: and I caused the widow’s heart to sing for joy. |
| 14 | Vanhurskaus oli minun pukuni, jonka minä päälleni puin, ja minun oikeuteni oli minulle niinkuin hame ja kaunistus. | I put on righteousness, and it clothed me: my judgment was as a robe and a diadem. |
| 15 | Minä olin sokian silmä ja ontuvan jalka. | I was eyes to the blind, and feet was I to the lame. |
| 16 | Minä olin köyhäin isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin. | I was a father to the poor: and the cause which I knew not I searched out. |
| 17 | Minä särjin väärän syömähampaat, ja otin saaliin hänen hampaistansa, | And I brake the jaws of the wicked, and plucked the spoil out of his teeth. |
| 18 | Minä ajattelin: minä riuduin pesässäni, ja teen päiväni moneksi niinkuin sannan. | Then I said, I shall die in my nest, and I shall multiply my days as the sand. |
| 19 | Minun juureni putkahti veden tykönä, ja kaste pysyi laihoni päällä. | My root was spread out by the waters, and the dew lay all night upon my branch. |
| 20 | Minun kunniallisuuteni uudistui minun edessäni, ja minun joutseni muuttui uudeksi minun kädessäni. | My glory was fresh in me, and my bow was renewed in my hand. |
| 21 | He kuulivat minua ja odottivat, ja vaikenivat minun neuvooni. | Unto me men gave ear, and waited, and kept silence at my counsel. |
| 22 | Minun sanani jälkeen ei yksikään enempää puhunut, ja minun puheeni tiukkui heidän päällensä. | After my words they spake not again; and my speech dropped upon them. |
| 23 | He odottivat minua niinkuin sadetta, ja avasivat suunsa niinkuin ehtoosadetta vastaan. | And they waited for me as for the rain; and they opened their mouth wide as for the latter rain. |
| 24 | Jos minä nauroin heidän puoleensa, ei he luottaneet sen päälle, eikä tahtoneet minua murheesen saattaa. | If I laughed on them, they believed it not; and the light of my countenance they cast not down. |
| 25 | Kuin minä tulin heidän kokouksiinsa, niin minun täytyi istua ylimpänä: ja asuin niinkuin kuningas sotaväen keskellä, lohduttaissani murheellisia. | I chose out their way, and sat chief, and dwelt as a king in the army, as one that comforteth the mourners. |
Finnish Bible (1776) — getbible.net(CrossWire SWORD 모듈)에서 가져옴 · 라이선스: 공개 도메인 (Public Domain) · 출처 ↗
King James Version — getbible.net(CrossWire SWORD 모듈)에서 가져옴 · 라이선스: GPL