로그인

욥기 41장 Pyha Raamattu (1933 1938)

Pyha Raamattu (1933 1938) · 핀란드어 · 욥기 (Job) · 34절 · 대역: King James Version

🖍 이 판을 읽기 도구로 읽기 📖 무료성경
절Pyha Raamattu (1933 1938)King James Version
1 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? Canst thou draw out leviathan with an hook? or his tongue with a cord which thou lettest down?
2 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? Canst thou put an hook into his nose? or bore his jaw through with a thorn?
3 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi? Will he make many supplications unto thee? will he speak soft words unto thee?
4 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti? Will he make a covenant with thee? wilt thou take him for a servant for ever?
5 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä? Wilt thou play with him as with a bird? or wilt thou bind him for thy maidens?
6 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken? Shall the companions make a banquet of him? shall they part him among the merchants?
7 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia? Canst thou fill his skin with barbed irons? or his head with fish spears?
8 Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä! Lay thine hand upon him, remember the battle, do no more.
9 Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan." Behold, the hope of him is in vain: shall not one be cast down even at the sight of him?
10 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? None is so fierce that dare stir him up: who then is able to stand before me?
11 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. Who hath prevented me, that I should repay him? whatsoever is under the whole heaven is mine.
12 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. I will not conceal his parts, nor his power, nor his comely proportion.
13 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? Who can discover the face of his garment? or who can come to him with his double bridle?
14 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. Who can open the doors of his face? his teeth are terrible round about.
15 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. His scales are his pride, shut up together as with a close seal.
16 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. One is so near to another, that no air can come between them.
17 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. They are joined one to another, they stick together, that they cannot be sundered.
18 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. By his neesings a light doth shine, and his eyes are like the eyelids of the morning.
19 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. Out of his mouth go burning lamps, and sparks of fire leap out.
20 Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. Out of his nostrils goeth smoke, as out of a seething pot or caldron.
21 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. His breath kindleth coals, and a flame goeth out of his mouth.
22 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. In his neck remaineth strength, and sorrow is turned into joy before him.
23 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. The flakes of his flesh are joined together: they are firm in themselves; they cannot be moved.
24 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. His heart is as firm as a stone; yea, as hard as a piece of the nether millstone.
25 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. When he raiseth up himself, the mighty are afraid: by reason of breakings they purify themselves.
26 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. The sword of him that layeth at him cannot hold: the spear, the dart, nor the habergeon.
27 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. He esteemeth iron as straw, and brass as rotten wood.
28 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. The arrow cannot make him flee: slingstones are turned with him into stubble.
29 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. Darts are counted as stubble: he laugheth at the shaking of a spear.
30 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. Sharp stones are under him: he spreadeth sharp pointed things upon the mire.
31 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. He maketh the deep to boil like a pot: he maketh the sea like a pot of ointment.
32 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. He maketh a path to shine after him; one would think the deep to be hoary.
33 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. Upon earth there is not his like, who is made without fear.
34 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas." He beholdeth all high things: he is a king over all the children of pride.

Pyha Raamattu (1933 1938) — getbible.net(CrossWire SWORD 모듈)에서 가져옴 · 라이선스: 공개 도메인 (Public Domain) · 출처 ↗
King James Version — getbible.net(CrossWire SWORD 모듈)에서 가져옴 · 라이선스: GPL