시편 119편 Finnish Bible (1776)

Finnish Bible (1776) · 핀란드어 · 시편 (Psalms) · 176절

🖍 이 판을 읽기 도구로 읽기 📖 무료성경

언어 판 책 장 대역 (나란히) 바로 가기

1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.

Finnish Bible (1776) — getbible.net(CrossWire SWORD 모듈)에서 가져옴 · 라이선스: 공개 도메인 (Public Domain) · 출처 ↗